2000-luvulla villisikakannat ovat kasvaneet merkittävästi Suomessa, joskin viime vuosina kanta on taittunut metsästyksen ja kylmien talvien johdosta (Luke, 2023). Luken arvion mukaan tämänhetkinen kanta on 1630-4000 yksilöä.
Omalla toiminta-alueellani Pohjois-Satakunnassa villisikoja on alkanut ilmentymään viime vuosina, ja muutamia yksilöitä on ammuttukin. Talven yli siat ovat pärjänneet luultavasti aktiivisen ruokinnan avulla.
Afrikkalaisen sikaruton vuoksi suhtautuminen villisikaan on Suomessa varsin vihamielinen. Kannan ei haluta kasvavan, ja metsästäjiä kehotetaan mahdollisimman aktiiviseen pyytämiseen. Villasian metsästys on löyhästi säädeltyä. Sitä saa metsästää ympäri vuoden. Ainoastaan naaras, jota seuraa porsaat, on rauhoitettu maaliskuun alusta heinäkuun loppuun (Riistakeskus). Eli myös pieniä porsaita saa ampua näiden iästä riippumatta. Lakisääteinen saalisilmoitus on tehtävä. Muuhun riistaan verrattuna lainsäädäntö tuntuu hieman kummalliselta. Villisika on melkein lainsuojaton.
Syynä tähän on edellä mainittu afrikkalainen sikarutto, joka on sianlihan tuotannolle äärimmäisen haitallinen tauti. Taudin päätyessä sikalaan kaikki siat joudutaan lopettamaan. Ihmisille tai muille eläimille sikarutosta ei ole vaaraa. Ongelma koskee siis noin kahdeksaa sataa yrittäjää. Toistaiseksi sikaruttoa ei ole tavattu Suomessa (MMM, 2023). Lisäksi sikojen tonkimista pelloilla karsastetaan maatalouden harjoittajien toimesta. Oli niin tai näin, keski-Euroopan maatalous ei ole ainakaan ajautunut kriisiin sikojen tonkimisen vuoksi.
Toisin kuin yleisesti luullaan, villisika ei ole Suomessa haitallinen vieraslaji. Lämpimimpinä kausina Euroopassa villisikaa on ollut myös Suomen alueella (Suomen Luonto, 4/2013). Villisika siis kuuluu Suomen luontaiseen faunaan. Ainoastaan kovat talvet ja routa ovat pitäneet sen poissa pohjolasta. Onkin hyvä miettiä, onko suhtautuminen villisikaan ylimitoitettua vain sen mahdollisten sikataloudelle aiheuttamien riskien vuoksi?
Esimerkiksi omilla metsästysmaillani, jotka sijaitsevat Merikarvialla ja Siikaisissa, ei ole enää yhtään sikalaa. Villisika on arvokas ja hieno riistalaji, joka laajentaisi suomalaisen metsästyksen repertuaaria. Metsästettiinhän sitä täällä jo kivikaudellakin. Eläin ei ole haitallinen vieraslaji, joka nykyisen ymmärryksen valossa ei aiheuttaisi muulle luonnolle merkittävää haittaa. Laji kuuluu siis Suomen luontoon, eikä tähän mennessä yhdenkään muun toimialan johdosta mitään lajia ole pyritty poistamaan suomen luonnosta. Ei lintuinfluenssaakaan pyritä hävittämään ampumalla kaikkia muuttolintuja, vaikka lintuinfluenssa on munan ja siipikarjan tuotannolle hyvin haitallinen. Keskustelua asiasta tulisi käydä muunkin tahon kuin MTK:n suulla.